Tätä blogia ylläpitää liikuntapedagogiikasta väitellyt LitT opettaja-opo-tutkija Maarit Marttila. Sivun yläreunasta löydät navigointiohjeet blogini lukemiseen.

Hei lukijani!

Hienoa, että löysit tiesi blogiini! Käsittelen täällä itselleni tärkeitä tutkimiani asioita tieteen näkökulmasta. Toivon, että blogini olisi hyödyksi ja iloksi Sinulle. Sinun ajatuksesi ovat puolestaan arvokkaita ja hyödyksi minulle!

🙂 Maarit

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva on Islannista, missä olin konferenssimatkalla kesällä 2012.

41312893_10212258994652093_8096801075731890176_n
Kasvatustieteen päivät lähestyvät!
Muistathan jättää abstraktisi sinne ajoissa (24.9.2018 mennessä).
Päivillä on oma teemaryhmänsä luonto- ja seikkailukasvatuksesta:
”Luonto- ja seikkailukasvatus
Maarit Marttila, Tampereen kaupunki, Tredu
Pirjo Kuukkanen, Lapin yliopisto
Anita Saaranen-Kauppila, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Päivi Virtanen, Helsingin yliopisto
Luonto- ja seikkailukasvatuksen teemaryhmään toivotaan puheenvuoroja, jotka pohjautuvat luonto- ja seikkailukasvatusta tarkasteleviin teoreettisiin ja/tai empiirisiin tutkimuksiin. Aihetta voidaan lähestyä mm. luontoympäristössä tapahtuvien oppimiskokemusten, ulkona oppimisen, oppimisympäristöjen, elämys- ja seikkailupedagogiikan, luonnossa tapahtuvien kehollisten kokemusten, kehollisuuden, liikunnan sekä terveydellisten vaikutusten näkökulmista. Ryhmään toivotaan erityisesti
esityksiä, joissa näkökulma painottuu luontokasvatukseen, seikkailukasvatukseen, ympäristökasvatukseen, liikuntakasvatukseen tai tulevaisuuskasvatukseen.”
Lisää tieto päivistä löydät täältä.
Toivottavasti tapaamme päivillä!
🙂 Maarit
41129129_10212243646908409_2034206093181190144_o.jpg

sdr

Hei!

Laitan tänne kaikille tiedoksi erittäin vahvana lukusuosituksena laajan ”Mun juttu – hankkeen” raportin. Löydät sen tästä linkistä.

”Mun juttu – meidän tulevaisuus -hankkeen pilottien lähtökohtana on ollut edistää nuorten hyvinvointia ja tukea heidän hakeutumistaan koulutukseen ja työelämään. Keinoina on käytetty taidetta, kulttuuria, mediaa, liikuntaa ja luontoelämyksiä. Hankkeen nimessä esiintyvä Mun juttu -käsite viittaa opetusneuvos Martti Hellströmin esittämään ajatukseen siitä, että jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus löytää oma intohimonsa ja kasvaa täyteen mittaansa. Oman jutun löytäminen tarkoittaa siis laajasti oman osaamisen tunnistamista, tiedostamista ja kehittämistä. Oma osaaminen voi selkiintyä sopivassa pilotissa tai työpajassa ja parhaimmillaan johtaa siihen, että nuori hakeutuu kyseiselle alalle.”

Mun jutussa pedagogisesti keskeisellä sijalla ovat olleet elämys- ja seikkailupedagogiikka ja taidepedagogiikka. Janne Matikainen avaa taustaa, teoriaa ja käsitteitä tarkemmin raportissa olevassa artikkelissaan.

Mun juttu -hanke tuotti onnistuneita tuloksia syrjäytymisen ehkäisyssä. Kannattaa siis lukea lisää tietoa heidän kehittämistään malleista.

Syysterveisin

Maarit

Kuukausi sitten on julkaistu seuraava vertaisarvioitu artikkeli:

Physical activity and sedentary behaviour during outdoor learning and traditional indoor school days among Finnish primary school students

Jan-Erik Romar, Ida Enqvist, Janne Kulmala, Jouni Kallio & Tuija Tammelin (2018).

Journal of Adventure Education and Outdoor Learning, DOI: 10.1080/14729679.2018.1488594 To link to this article: https://doi.org/10.1080/14729679.2018.1488594

Ihan mahtavaa!

Keskustelin Romarin kanssa artikkelista Edinburgin konferenssissa ja iloitsen kirjoittajien kanssa asiasta. Ohessa lyhyttä tiivistelmää artikkelista.

Tutkimuksessa pyrittiin vertailemaan peruskoulun opiskelijoiden liikuntaa ja istumisaikaa ulkona oppimisen ja perinteisten koulupäivien aikana. Tutkimusaineiston muodosti 20 oppilasta vuosiluokilla 1-6 yhdessä peruskoulussa.

Tutkimuksen tärkeimmät havainnot osoittavat, että siirtyminen perinteisestä luokkahuoneopetuksesta ulkoympäristöön vähentää opiskelijoiden istumisaikaa ja lisää kevyttä ja keskiraskasta liikuntaa koulupäivän aikana.

Siten ulkona oppiminen on tehokas lisä perinteiseen luokkahuoneopetukseen fyysisen aktiivisuuden edistämisessä.

Tiedeterveisin

🙂 Maarit

Kerrassaan mahtava konferenssi AIESEP World Congress 2018 Edinburghissa kokosi yhteen noin 500 liikuntatieteen parissa toimivaa tutkijaa, opettajaa jne. 25. – 28.7.2018. Päivien aikana pohdittiin etenkin liikuntapedagogiikkaan liittyviä ajankohtaisia ja tulevaisuutta koskettavia asioita.

Itseäni puhutteli erityisesti pääluennoitsijoista Laura Azzarito, Programme Director and Co-Director Teachers College, Columbia University. ”Her scholarship strives to understand nuanced conceptualizations of young people’s embodied identities with critical attention to the complex articulation of gender/sex, race/ethnicity, and social class at school sites. Laura contends that the impact of neoliberal globalization on social justice issues at school demands urgent and critical attention.”

Meg Maguire, Professor of Sociology of Education Kings College London, puolestaan aloitti esityksensä dialla Pasi Sahlbergiin viitaten.

 

Muutenkin suomalaiset olivat hyvin edustettuina konferenssissa. Meitä oli toistakymmentä esittelemässä tutkimustöitämme. Itse olin toisena esittäjänä erityisesti kehollisuutta käsittelevässä suullisessa esityssessiossa. Olemme aiemmin kirjoittaneet Tiina Kujalan kanssa artikkelin kehollisuudesta Liikunta&Tiede -lehteen. Tiina laittoi abstraktin aiheestamme konferenssiin arvioitavaksi ja se hyväksyttiin osaksi suullisia esityksiä. Aiheemme näet alta.

”It feels like time is stopping” – Students´ embodied experiences (Kujala, T. & Marttila, M.) 26.7.2018. AIESEP World Congress 2018. Edinburgh. 25. – 28.7.2018.

Ja lisää tietoa koko konferenssista, myös kaikki abstraktit, löydät alla olevasta linkistä. Päivien antiin kannattaa tutustua. Maailmalla tehdään ansiokasta liikuntatutkimusta.

Konferenssin kotisivu

Tiedeterveisin

🙂 Maarit

37888369_10211964169481648_7113906069264400384_n

(Tämän kuvan otti ihana ja osaava yhteistyökumppanini ja konferenssikollegani Tiina Kujala.)

Kuvat kertokoot luontoliikunnan merkityksistä …

Paikkoina Lauhanvuoren kansallispuisto, Helsingin rannat ja saaret, Kolin kansallispuisto, Tampereen seutu…

Kyllä, näin lataan akkuni tulevaa lukuvuotta varten. Opettajan vinkit vapaasti käytettäviksi. Lämmin ja suuri suositus luontoliikunnalle 🙂

🙂 Maarit

36489792_10211807224878131_1619378815790743552_o

Hei lukijani!

Olen tänne linkittänyt vuosien saatossa tutkimuksia, artikkeleita, tutkielmia ja sivustoja, joissa käsitellään seikkailukasvatusta. Tänään tehdessäni muita kirjoitustöitä ja tiedonhakuja, silmiini osui Enni Heikkisen Oulun yliopistossa vuonna 2017 valmistunut luokanopettajakoulutuksen kandidaatintyö Seikkailukasvatus peruskoulun opetusmenetelmänä

Ennin työ tuo jälleen lisää tietoa seikkailukasvatuksesta opetusmenetelmänä. Vinkiksi Sinulle lukemiseksi riippukeinuun.

Ennin pro gradua odotellen

🙂 Maarit

 

35972193_10211737371691845_1216717389748502528_n

Ajatuksia Seikkailukasvatusverkoston ohjausryhmän kokouksesta

Kokouksessa keskustelimme monista asioista. Niistä löydät tietoa Seikkailukasvatus.fi -sivustolta. Tähän postaukseen otan esille muutaman toimijan, jotka tekevät paljon töitä elämys- ja seikkailupedagogiikan, luontotoiminnan tai luonnossa liikkumisen eteen.

Mm. Helsingin kaupungissa toimii Seikkailutalo. Sen omistaa Helsingin kaupungin Nuorisopalvelut.

Talon nettisivuilla kerrotaan, että ”seikkailukasvatustoiminnan tavoitteena on tuottaa nuorille positiivisia kokemuksia ja vahvistaa nuoren valmiuksia toimia ryhmässä. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukevan seikkailukasvatuksen avulla autetaan nuoria löytämään omia vahvuuksiaan niin yksilönä kuin ryhmänjäsenenä. Seikkailullisten ryhmäharjoitteiden avulla vahvistetaan muun muassa kykyä ottaa toisia huomioon, kasvatetaan luottamusta ryhmän sisällä ja harjoitellaan ryhmäpäätöksien tekoa. Ympäristökasvatus on usein huomioituna. Ryhmien erityistarpeet ja toiveet huomioidaan seikkailutoimintaa suunniteltaessa. Seikkailukasvatustoimintaan liittyy oleellisena osana palautekeskustelut. Harjoitteiden ja toimintojen jälkeen keskustellaan ryhmässä siitä, mitä tehtävän tai toiminnan aikana tapahtui, miltä se tuntui, mitä siitä opittiin ja mitä vaikutusta opitulla on omaan elämään.”

Kun Seikkailukasvatusverkoston ohjausryhmä kokoontui viime viikolla Suomenlinnassa, sain kuulla, että Helsingin kaupungin kaikki koululuokat (ollessaan yläkouluiässä) käyvät Seikkailutalolla. Aiemmin siellä kävivät luokat, joissa oli haasteita. Nykyisin toiminta on siten laajentunut koskettamaan kaikkia luokkia. Tämä on Helsingin kaupungilta hieno panostus. Ja käytännön esimerkki nuorisotyön ja koulun yhteistyöstä. Seikkailutalon toteuttama toiminta auttaa luokkia, kun niissä on haasteita, mutta sen toiminta myös ennaltaehkäisee ongelmia.

Lisätietoa Seikkailutalon toiminnasta voit katsoa täältä.

Outward Bound Finland puolestaan ”edistää elämyspedagogiikan, seikkailukasvatuksen ja kokemuksellisen oppimisen käyttöä Suomessa. Outward Bound Finland auttaa ihmisiä kokemaan turvallisesti henkistä kasvua edistäviä elämyksiä ja kouluttaa alan menetelmien käyttöä.”

Ja ”Suomen nuorisokeskukset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla heidän kasvuaan ja tarjoamalla luonnonläheisen, monipuolisen, toiminnallisen ja turvallisen ympäristön sekä myönteisen ilmapiirin elämykselliseen yhdessäoloon ja osallisuuteen. Suomen nuorisokeskukset ovat Suomen suurin ja suosituin leirikoulujärjestäjä! Leirikoulut tukevat OPSin laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamista ja vahvistavat lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja, itsetuntoa ja ryhmähenkeä.”

Paljon asioita tekee myös mm. Suomen ympäristöopisto SYKLI ja Folkhälsan. Folkhälsanilla on kiusaamisen vastaisia, hyviä kaverisuhteita tukevia toimia sekä laajasti osaamista ulkoilmapedagogiikasta.

Tässä vain muutamia esimerkkejä. Ja jos haluat ammatin seikkailukasvatuksen parista, niin mm. Humanistinen ammattikorkeakoulu mahdollistaa tämän. Toki mahdollisuuksia on myös sisällyttää elämys- ja seikkailupedagogiikkaa osaksi omaa työtään monien muiden opintojen avulla. Itse olen ensimmäiseksi perehtynyt seikkailu- ja elämysliikuntaan Hoikan opistolla osana nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopintojani. Opintomahdollisuuksia on myös yliopistoissa (mm. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen) jne.

Ajattelin nostaa tällä kertaa postauksessani esille eri käytännön toimijoita, sillä kentällä tehdään laajasti työtä hyvän lapsuuden ja nuoruuden eteen seikkailukasvatuksen viitekehyksessä. Käytännön toimijoiden merkitystä ei voi koskaan liikaa korostaa. Ja tosiaan, tässä esittelin vain muutaman toimijan. Täydennä Sinä lisää kommenttikenttään 🙂

Kesälomaterveisin

🙂 Maarit