Tätä blogia ylläpitää liikuntapedagogiikasta väitellyt LitT lehtori-opo-tutkija Maarit Marttila. Sivun yläreunasta löydät navigointiohjeet blogini lukemiseen.

Archive for maaliskuu, 2015

Miksi liikunta-alan ihmiset ovat huolissaan liian vähäisestä liikkumisesta?

Oheinen linkki viittaa Iltasanomien juttuun lasten ja nuorten liian vähäisestä liikkumisesta ja siitä aiheutuvista ongelmista. Juttu sisältää vahvaa perustelua sille, miksi liikunta-alan ihmiset ovat huolissaan liian vähäisestä liikkumisesta, ja miksi itse koetan edistää toiminnallisten menetelmien käyttöä osana kouluopetusta mutta myös arkeamme. Mielestäni arkeen sijoittuva luontoliikunta on sekä edullinen että helposti saavutettava tapa liikkua. Se ei edellytä uusia, kalliita suorituspaikkoja ja on suurelta osaltaan kellonajasta riippumatonta. Sen avulla voidaan osaltaan ratkaista liikkumattomuuden ongelmaa kunhan huomaamme istumisen sijaan lähteä liikkeelle, suoraa kotipihastamme.

Elämys- ja seikkailupedagogiikka tutkimuksessani

Mitä Sinulle elämys- ja seikkailupedagogiikka merkitsee?

Omassa kouluopetukseen sijoittuvassa etnografisessa toiminnallisessa tapaustutkimuksessani ajattelen siitä tällaista: ”Tarkoitan tutkimuksessani elämys- ja seikkailupedagogiikalla erityisesti suomalaiseen eräperinteeseen tukeutuvaa kaikille opiskelijoille koulutusasteesta riippumatta sopivaa elämyksellistä kokemuksellisen ja konstruktivistisen oppimisen teorioihin pohjautuvaa kokonaisvaltaista pedagogiikkaa. Siinä ryhmän toiminta ja vaihtelevat roolit sekä yhteistyö opiskelijoiden, opettajien ja eri toimijoiden välillä, yksilön huomioiminen, kunnioittava kohtaaminen, positiiviset oppimiskokemukset ja tunne-elämykset, liikkuminen, luontosuhde, uskon vahvistaminen oppijan omiin kykyihin oppia ja siirtovaikutus arkeen reflektion avulla ovat keskiössä. Elämys- ja seikkailupedagogiikassa huomioidaan eri aistikanavat oppimisen mahdollistajina. Oppijan omaa vastuuta oppimisestaan ja toisista ihmisistä kehitetään unohtamatta tiedollista, taidollista tai arvojen ja asenteiden oppimista.”

Ohessa on taulukon muodossa tiiviisti kiteytetty elämys- ja seikkailupedagogisen ohjaajan ominaisuuksia, menetelmän merkitystä oppimiselle ja miten se tukee erilaisia oppijoita. TAULUKKO Elämys

Ja alkupaloja työstäni. Loput sitten 2016, kun työ on julkaistu.
Posteri 4.2015, Maarit Marttila2

Mitä Sinulle luontoliikunta merkitsee?

Mitä Sinä ajattelet luontoliikunnasta? Onko se vierasta, pelottavaa, outoa tai saavuttamatonta vai onko se elämäntapa, virkistyskeino, osa arkea tai jotain ihan muuta?

Pro gradu -tutkielmassani määrittelin luontoliikuntaa näin:

Luontoliikuntalajeja on runsaasti, ja luonnossa voidaan liikkua kaikkina vuodenaikoina seikkailu- ja elämyspedagogisesti. Esimerkiksi lumikenkäily ja retkiluistelu ovat talvisin runsaasti elämyksiä tuottavia liikuntamuotoja, kesällä puolestaan melonta vapauttaa meidät liikkumaan vesillä äänettömästi luontoa häiritsemättä. Seuraavassa luettelossa on koottuna erilaisia luontoliikuntalajeja pääsääntöisen harrastusajankohdan mukaan luokiteltuna (Metsähallitus 2009; Metsäntutkimuslaitos 2009; Pirkanmaan Virkistysalueyhdistys ry 2009; Suomen Latu 2009a; Ympäristöministeriö 2009).

Luontoliikuntalajeja

Talvisin:
Hiihto Hiihtosuunnistus
Jäljestäminen Jäänveisto
Laskettelu Lumikenkäily Lumilautailu
Potkukelkkailu
Retkiluistelu

Keväisin:
Koskenlasku
Lintuharrastus

Kesäisin:
Hiekanveisto
Kalliokiipeily Kasviharrastus
Maastopyöräily Maastorullaluistelu Melonta
Pyöräily
Sukellus Suunnistus
Uinti
Veneily

Syksyisin:
Marjastus
Riistanhoito
Sienestys
Ympäristötaiteen tekeminen luonnonmateriaaleista

Kaikkiin vuodenaikoihin hyvin soveltuvia lajeja:
Geokätköily, Jousiammunta, Kalastus, Kävely, Leikit, Leirit, Luontovalokuvaus, Luontopolut & oppimistehtävät & rastit luonnossa, Pelit, Ratsastus, Seikkailutoiminnot, Vaeltaminen.

P7063069.JPG
Monia luettelossa mainituista lajeista voidaan harrastaa kaikkialla, missä vain on mahdollisuus mennä luontoon. Osa lajeista vaatii tietynlaisia olosuhteita ja osaamista, jotta niitä voidaan kokeilla ja toteuttaa. Osa on myös luvanvaraista toimintaa eli pelkästään jokamiehen oikeuksien perusteella niitä ei voi harrastaa.

Löytäisitkö Sinä näistä jonkin itseäsi kiinnostavan helposti arkeesi sijoittuvan liikkumismuodon tuottamaan hyvää oloa?

Elämys- ja seikkailupedagogiikkaa kouluissa ja vapaa-ajalla!

Tällä hetkellä, tässä ajassa, aktiivinen polkuja pitkin puikkelehtiva liikkuva ja toiminnallinen ihminen on muuttunut passiiviseksi istujaksi autojen hallitsemilla valtateillä, joita pitkin matkaamme kouluun, kauppaan ja harrastuksiin. Samaan aikaan luemme huolestuneina tutkimuksia liiallisen istumisen haitoista, levottomuudesta ja huonosta kouluviihtyvyydestä sekä yksipuolisen liikkumattoman elämäntavan aiheuttamista terveyshaitoista.

auto

Voisiko arjen polkumme olla kuitenkin toiminnallisempi?
Entäpä jos opetussuunnitelmatkin vietäisiin ihan pihalle?
Ratkaistaisiinko elämys- ja seikkailupedagogisilla menetelmillä niin kouluviihtyvyysongelmia kuin liikkumattomuudesta aiheutuvia sosiaali- ja terveystoimen menoja?
Toisiko tämä hyvinvointia elämäämme lisää?

Voisiko elämys- ja seikkailupedagogiikka näyttäytyä arjessamme vaikka näin?

Väitöskirjatutkijoille tarkoitetulla tieteen popularisointikurssilla innostuin tutkijoiden äänen näkyviin tuomisesta muutenkin kuin tiukan tieteellisen tekstin muodossa. Rohkaistuin kirjoittelemaan elämys- ja seikkailupedagogiikasta, oppimisesta ja opetussuunnitelmista sekä arjen liikunnallistamisesta ja hyvinvoinnista bloggaajana ja kertoilemaan pohdintojani muillekin kuin omille verkostoilleni. Toivon Sinulta ajatuksiasi jalostamaan yhdessä näkemyksiä siitä, miten ilolla ja innolla saamme arjestamme toiminnallisen hyvällä tavalla. Olemme sitten kouluissa, vapaa-ajalla tai töissä. Pidetään yhteyksiä ja ajatellaan yhdessä 🙂

logo_yhteistyossa_web_vari

Moikka maailma!

Moikka maailma!.

Ajatuksiamme innostamaan sopii mielestäni hyvin tämä kuva Islannista. Ajatukset voivat pulputa ilmaan samalla tavalla kuin kuumien lähteiden vesihöyry:)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA