Aineistoni on koodattuna ja monografian loppuun kirjoittaminen täyttää tulevat kuukauteni

Kesäkuuni on kulunut litteroinnin loppuunsaattamisessa ja tekstimuotoon muutetun aineiston koodaamisessa. Tulevat kuukauteni voinkin sitten kirjoittaa tuloksia valmiiseen muotoon ja johtopäätökset eli monografian mukavimmat vaiheet ovat edessä.

Koodatusta aineistostani nousee esille paljon mielenkiintoisia asioita. Pieninä otteina mainitsen opiskelijoiden kasvun aikuisemmaksi, hyötyliikkumisen ja viihtymisen koulussa sekä hyvät kaverisuhteet. Mainitut asiat tulivat esille monin eri sanankääntein eri tahojen haastatteluiden yhteydessä. Luonnossa toimiminen koettiin mielekkääksi.

Koska olen koonnut aineiston itse sekä toteuttanut ops-kokeilumme yhdessä toimijatiimimme kanssa, olen tiennyt tulokset pääpiirteittäin tutkimukseni edetessä. Nyt kuitenkin pystyn ne kirjoittamaan valmiiksi tekstiksi.

Haasteita miettiessäni esille nousevat lukujärjestyksen jäykkyys tai esimerkiksi vaillinainen vaatetus ulkona toimittaessa. Näitä haasteita on ratkaistava sekä organisaation taholta että opettajan laatimin hyvin ohjeistuksin. Ohjeiden lisäksi tarvitaan tarkistuksia pipoista ja hanskoista useaan kertaan.

Näin maanantaiaamuna ajatukseni askartelevat edellä olevien asioiden ympärillä. Jos sinä keksit hyviä ratkaisuja siihen, miten lukujärjestykset mahdollistaisivat joustavammin opettajien yhteistyön sekä opetustuntien aikataulutuksen koulupäivien aikana, niin vinkkaahan kaikille lukijoille siitä.

Fyysisesti aktiivinen koulupäivä & oppimistulokset

Elämys- ja seikkailupedagogiikalla on nyt iso tilaus koulupäivissämme!

Luin eilen postissa tulleen Liikunta & Tiede -lehden

Moni lehden artikkeleista käsittelee tavalla tai toisella liikuntaa kouluissa. Liikunnan määrää pyritään lisäämään erilaisin tavoin ja keinoin ja syitä tähän on paljon. Yksi syistä on Eero Haapalan väitöstutkimuksessakin esiin tullut oppimistulosten paraneminen liikunnan avulla. Haapala toteaa artikkelissaan seuraavaa:

”Fyysisesti aktiivisempi koulupäivä ja koulumatkaliikunta näyttävät voivan edistää lasten oppimistuloksia alakouluiässä. Turvallisilla pyörä- ja kävelyteillä sekä leikkipuistoilla saattaakin siten olla yllättävän suuri merkitys paitsi lasten terveydelle myös koulussa menestymiselle.”  Haapala mainitsee lisäksi, että erityisesti pojilla varhaisvuosien liikunta voi olla ratkaisevan merkityksellistä kouluissa tarvittavien taitojen kehittymisessä. (Haapala 2015, Liikunta & Tiede.)

Kun mietin elämys- ja seikkailupedagogiikkaa, niin näen sen fyysisesti aktiivisempien koulupäivien toteutuksessa erittäin toimivana opetusmenetelmänä. Kun oppiminen tapahtuu kokonaisvaltaisesti tehden, kokien ja toimien, lisääntyy samalla fyysinen aktiivisuus. Menetelmän ehdoton vahvuus on lisäksi se, että aktiivisuus koskettaa kaikkia oppijoita. Esimerkiksi oppimisretkien aikana jokainen oppija kulkee itse liikkuen maastossa ollen näin koko ajan fyysisesti aktiivinen.

Lisäksi koulumatkaliikunta sopii oivallisesti osaksi elämyksellistä arkea. Tästä johtuen on tärkeää, että Haaplan mainitsemiin turvallisiin pyörä- ja kävelyteihin kiinnitetään huomiota. Ne kun palvelevat laajemminkin väestöä, eivät ainoastaan koululaisia. Myös lähiliikuntapaikat, leikkipuistot, joissa myös aikuiset voivat liikkua, ovat kovin tärkeitä liikkumispaikkoja. Samalla ne voivat toimia oivallisina oppimis- ja ”seikkailu”paikkoina osana kouluopetusta.

Tällä hetkellä tutkittua tietoa liikunnan merkityksestä oppimiselle on olemassa päivä päivältä enemmän. Opetuksessa ja kasvatuksessa on nyt hyvä tilaus elämys- ja seikkailupedagogiselle luontoliikunnalle. Jotta tartumme tähän tilaukseen, on aika ottaa oma luovuus käyttöön ja raottaa oppimisympäristökäsityksemme koskettamaan myös ympäröivää luontoa, joka usein löytyy lähempää kuin huomaammekaan.

Se löytyy mm. lähipuistoista tai koulun pihalta.

Tunti liikuntaa koulupäiviin

Liikuntapedagogiikan professori Mirja Hirvensalo kirjoittaa Jyväskylän yliopiston tiedeblogissa ajankohtaisesta aiheesta eli liikunnan määrän lisäämisestä kouluissa.

Hirvensalo nostaa esille monia erittäin tärkeitä näkökulmia. Hallitusohjelmaan on kirjattu lasten ja nuorten liikunnan lisääminen, minkä avulla tavoitellaan istuvan elämäntavan vähentämistä terveyshaittoineen ja oppilaiden hyvinvointia. Hän korostaa tutkimustuloksia, joiden mukaan toimintakyky ja jaksaminen ovat kiinteässä yhteydessä oppimiseen. Lisäksi koulupäivien aikainen liikkuminen lisää kouluviihtyvyyttä ja parantaa työrauhaa.  Lapsuuden ja nuoruuden toimintakyky heijastuu koko eliniän ajan elämän laatuun.

Hirvensalo toteaa, että laadukas liikunnanopetus on erityisen tärkeää yläkouluikäisten ja passiivisten nuorten liikunta-aktiivisuuden kannalta. Kuitenkin tarvitaan kaikkien opettajien talkoita liikkumisen lisäämiseksi. Työskentely seisten, toiminnalliset tavat oppia, välituntiliikunta ja itse kuljetut koulumatkat voivat kerryttää liikunta-aktiivisuutta.

Hirvensalo muistuttaa, että aktiiviset koulupäivät eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan lisäksi aktiivisuutta vapaa-ajalla. Seurat, kotipihat, lähikentät ja uimarannat ovat erittäin tärkeitä liikunnan mahdollistajia vanhempia unohtamatta.

Hirvensalon ajatuksiin on kovin helppo yhtyä.

Elämys- ja seikkailupedagogiikka toiminnallisena menetelmä on yksi vastaus tavoiteltaessa tuntia päivässä liikuntaa. Lämpimästi suosittelen näihin talkoisiin lähtemistä kaikille opettajille omalla panoksellaan.

Me liikunnanopettajat teemme osamme, mutta tehdään yhdessä tätä varsin kivaa yhteistä tehtäväämme lastemme ja nuortemme hyväksi.