Tätä blogia ylläpitää liikuntapedagogiikasta väitellyt LitT lehtori-opo-tutkija Maarit Marttila. Sivun yläreunasta löydät navigointiohjeet blogini lukemiseen.

11778175_857494684324963_1937146306_n

Siilit ovat erakkoluonteita, mutta nekin tarvitsevat ryhmän eli siilin tapauksessa perheensä tukea kasvuvaiheessa.

________________________

Kesän ajan olen kirjoittanut tutkimukseni tuloksia. Ilokseni tulososiossa saan käsitellä teemaa ”Kaveria ei jätetä – meiltähän tämä onnistuu yhdessä”. Yhdessä tekeminen, yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat myös elämys- ja seikkailupedagogiikan teorioissa usein toistuvia aiheita.

Koska aihe nousi esille varsin selvästi aineistostani, perehdyin ryhmän toimintaa käsittelevään teoriatietouteen muustakin näkökulmasta kuin elämys- ja seikkailupedagogisesti. Samalla tutustuin teokseen

Ryhmäilmiöt liikunnassa; Rovio, Lintunen & Salmi (toim.) 2009.

Teoksessa käsitellään sosiaalipsykologisesta näkökulmasta sitä, miten ryhmäilmiöiden hallinta omaksutaan kehityksen voimavaraksi. Alan suomalaiset asiantuntijat suuntaavat sanomansa opettajille, valmentajille, ohjaajille ja myös tutkijoille.

Lintunen ja Kuusela (2009, 179) toteavat yhdessä kirjan artikkeleista, että ihanteellinen ryhmä on turvallinen, ja siinä otetaan ryhmäläisten tarpeet huomioon tasapuolisesti. Myös ristiriidat ratkotaan, ryhmässä on hyvä ilmapiiri ja siinä kannustetaan yrittämään. Ihanteellisessa ryhmässä jokainen tuntee olevansa arvostettu. Heidän mukaansa ryhmässä, jossa on hyvä ilmapiiri, myös oppiminen onnistuu parhaiten. Rovio (2009, 175)  täydentää omassa artikkelissaan, että riittävä turvallisuuden kokemus mahdollistaa sen, että yksilö antaa oman luovuutensa ryhmän käyttöön ja sitoutuu ryhmän toimintaan.

Turvallisuuteen tulee siis kiinnittää huomiota. Elämys- ja seikkailupedagogiikassa luonnollisesti näin tehdäänkin jo fyysisistä syistä johtuen, koska opetus tapahtuu yleensä luokkahuoneen ulkopuolella. Turvallisuuteen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota kaikessa opetuksessa, oli käytetty menetelmä mikä hyvänsä. Sekin on tärkeää muistaa, että turvallisuus on laaja-alainen käsite eikä tarkoita vain fyysistä turvallisuutta.

Työkaluja vuorovaikutusoppimiseen ja ryhmätoimintaan

Sujuva ryhmätoiminta vaatii kehittyäkseen opettajan aktiivisia toimia. Lintunen ja Kuusela (2009, 183–184) nimeävät muun muassa toiminnalliset opetusmenetelmät (oma huomautus: joihin elämys- ja seikkailupedagogiikka kuuluvat) tunne- ja vuorovaikutusoppimiseen näkökulmia ja työkaluja tarjoaviksi suuntauksiksi. Toiminnallisten menetelmien avulla voidaan saavuttaa yhteisöllisyyttä ja luoda hyvää ryhmäilmapiiriä.

Mielestäni elämys- ja seikkailupedagoginen luontoliikunta näyttää siis olevan oivallinen menetelmä yhteisöllisyyden ja ryhmän toiminnan tukemiseen. Tätä päätelmääni tukevat niin tutkimustulokseni kuin aiempi teoriatietous ja tehdyt tutkimukset. Myös yleisemmin tarkasteltuna sosiaalipsykologiset näkemykset ryhmäilmiöistä osoittavat, että elämys- ja seikkailupedagogiikan kaltaiset toiminnalliset menetelmät sopivat hyvin ryhmän toiminnan kehittämiseen.

Sujuvaan ryhmätoimintaan panostaminen on nykytietämyksen perusteella myös paljon tärkeämpää kuin yleensä opetuksessa tullaan ajatelleeksi. Sujuva ryhmätoiminta lienee lisäksi oivallinen keino kouluviihtyvyysongelmien ratkaisemiseen. Kukapa ei viihdy ryhmässä, missä arvostetaan ja missä on hyvä ilmapiiri?

Alkavan lukuvuoden yhdeksi kehitystehtäväksi voisimme itse kukin ottaa ryhmäilmiöiden hallinnan valjastamisen kehityksen voimavaraksi. Alla tiivis luettelo siitä, mitä opettaja esimerkiksi sosiaalipsykologian näkökulmasta voisi tehdä:

Erilaisia suhteita ryhmissä tarkastellut Rovio (2007;177–181, 183) on  todennut teoksessa Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan, että opettajan on tärkeää määritellä luokkansa kanssa ryhmän perustehtävä, tavoitteet, säännöt, auttaa arvioimisessa, työnjaossa, toimivien ryhmäsuhteiden luomisessa ja suhteiden tutkimisessa sekä tehtävä- ja perusongelmien käsittelyssa, kohtaamisessa ja läpikäymisessä.

Edellä oleva luettelo ei ole mahdoton toteutettavaksi, vai mitä?

Syvemmin sosiaalipsykologiseen näkökulmaan kannattaa perehtyä lukemalla Ryhmäilmiöt liikunnassa -kirja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: