Tätä blogia ylläpitää liikuntapedagogiikasta väitellyt LitT lehtori-opo-tutkija Maarit Marttila. Sivun yläreunasta löydät navigointiohjeet blogini lukemiseen.

Archive for joulukuu, 2015

Monikulttuuristen oppijoiden kohtaaminen liikunnassa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hei!

Oheisesta linkistä löydät erityisliikunnan opetukseen liittyvän kirjallisuuskatsauksen ”Monikulttuuristen oppijoiden kohtaaminen liikunnassa”. Aihe on hyvin ajankohtainen. Pelkästään kiihtyneestä maahanmuutosta johtuen monikulttuuriset oppijat tulevat lähivuosina lisääntymään kouluissamme. Tällaisiin asioihin on opettajien hyvä etukäteen valmistautua. Ajankohtaisuudesta johtuen valitsin aiheen ns. erityisliikunnan opettajuuteen liittyvän kandidaatin tutkielmani aiheeksi.

Jaan tarkistetun ja hyväksytyn tiedoston, koska koen, että saan liikuntatieteiden jatko-opiskelijana tehdä monenlaisia yhteiskuntaa hyödyttäviä asioita. Näen, että löydetyn tiedon jakaminen on velvollisuutemme. Näin tieto ei jää vain omalle työpöydälleni makaamaan, vaan siitä voi kenties olla apua muillekin. Ainakin itse, vaikka olen vuosia toiminut liikunnanopettajana, ja kohdannut monikulttuurisia oppijoita, opin kirjallisuuskatsausta tehdessäni uusia asioita.

Kirjallisuuskatsaukseen olen koonnut löytämäni tiedon monikulttuurisista oppijoista liikunnassa. Esim. uinti, tanssi tai luontoliikunta voivat olla joistain kulttuureista tulleille oppijoille uutta, outoa tai jopa kiellettyä. Sekaryhmät saatetaan kokea hankalina. Myös tyypilliset viestintätavat eroavat eri kulttuureissa toisistaan, ja selkokielisyyttä kaivataan. Opettajana on hyvä olla etukäteen tietoinen tällaisista asioista. Näin pystymme laatimaan opetuksen niin, että jokainen oppija kokee sen mielekkääksi, turvalliseksi, innostavaksi ja hyväksytyksi. Tärkeää on lisäksi muistaa, että jokainen oppija on tyypillisistä kulttuurieroista huolimatta yksilö. Näin ollen emme voi yleistää, vaan tarvitaan herkkyyttä kohdata oppijat yksilöinä.

Kirjallisuuskatsauksen lopussa ”Pohdinta”-osiossa on yhteenveto, synteesi, löytämästäni. Se sisältää myös ”Vinkkilistan” opettajille.

Toivottavasti työni hyödyttää Sinua jollakin tavoin.

Loppuvuoden terveisin!

🙂 Maarit

Vuosi vain tutkimusta, nyt takaisin opetukseen

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Takanani on hyvin työntäyteinen vuosi väitöskirjan parissa. Olen ollut poissa opetustehtävistäni toisella asteella, ja voinut keskittyä vain tutkimuksen tekemiseen. Tämä on ollut erinomainen vuosi.

Aloitin väitöskirjan tekemisen virallisesti vuonna 2011, jolloin tutkimussuunnitelmani liikuntatieteellisessä Jyväskylässä hyväksyttiin. Ennen sitä olin tehnyt esivalmistelutyötä ja suunnittelua. Itse asiassa vuosia, vaikka en sitä aiempina vuosina väitöskirjaprosessiksi tiedostanutkaan. Ohjaajikseni minulle löytyi kolme erinomaista osaajaa, joita kiitän paljosta:

liikunnan yhteiskuntatieteiden puolelta liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen,

erityisliikunnan professori Pauli Rintala ja

kasvatustieteen tohtori Seppo Karppinen lähtivät tekemään kanssani yhteistyötä.

Tein tutkintoon liittyviä jatko-opintoja ja itse väitöskirjatutkimusta 2011-2014 opetustyöni ohessa. Aika oli hyvin työntäyteistä ja tarkkaa aikatauluttamista vaativaa, mutta sain toteutettua aineistonkeruuni ja toiminnallisen tutkimukseni kehittämis- ja toteutusosion erittäin hyvien yhteistyökumppaneideni ja hienon kohderyhmäni kanssa yhdessä toimien. Ilman omaa tutkimuksen tekemisen paloa ja innostusta en olisi jaksanut, ehtinyt, kyennyt. Ilman hyviä yhteistyökumppaneita en olisi onnistunut. Kaikki lomat, viikonloput ja illat kuluivat tutkimustyössä. Ilokseni tuona kiireisenä aikana jaksoin kirjoittaa myös joitain ”ylimääräisiä” julkaisuja sekä osallistua konferenssiin Islannissa ja mm. Seikkailukasvatuspäiville Suomessa.

Väitöskirjatyön ohjeellinen valmistumisaika jatko-opintoineen on 4 vuotta päätoimista työskentelyä. Monet tekevät väitöskirjaa tavallani eli työn ohessa sovitellen sitä muuhun elämäänsä. 4 vuotta on kaiken muun ohella haasteellista käyttää tutkimukseen, mutta se on mahdollista. Onneksi.

Vuoden 2015 sain ilokseni ja helpotuksekseni keskittyä vain yhteen asiaan: kirjoittaa litteroinnit (noin 850 sivua) valmiiksi, analysoida kaikki aineistot Atlas.ti:n avulla ja lopulta kirjoittaa tutkimusraporttini valmiiksi. Sain siis kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa. Joka aamu kömmin työtilaani klo 6.30 ja kirjoitin ainakin klo 15.30 asti. Kiireinpänä aikana päivät venyivät pitkälle iltaan.

Samalla viimeistelin jatko-opintojani. Osallistuin myös ylimääräisille viestinnän ja kirjoittamisen kursseille, sillä ne tukivat työtäni, ja kävin muutamassa konferenssissa seka kirjoitin artikkelin Samanaikaisopetus-kirjaan. Jatko-opinnot valmistuivat, ja lopulta raportti oli siinä kunnossa, että se lähti ohjaajien siunaamana, dekaanin hyväksynnällä esitarkastajilleni. Nyt odottelen heidän lausuntojaan. Elän siis kolme kuukautta kestävää jännityksen aikaa. Lausuntojen jälkeen palaan jälleen raporttini pariin, työstän sitä lausuntojen perusteella ja jossain vaiheessa on sitten edessä itse väitöstilaisuus.

Tietynlaista jännitystä olen lieventänyt tekemällä lisäopintoja. Olen  tarkastellut erityisliikunnan opettajuusopintoihin liittyvässä kandin työssä Monikulttuuristen oppijoiden kohtaamista liikunnassa. Tuostakin aiheesta löytyi kytkentöjä väitöstyöhöni niin erilaisten oppijoiden näkökulmasta kuin sen haasteen kautta, mitä luontoliikuntaan liittyy. Kaikille ihmisille maailmassa metsä ei ole luontainen paikka liikkua, vaan siihen liittyy pelkoa ja se on jopa kiellettyä. Näin olleen meitä opettajia tarvitaan ohjaamaan luontoliikunnan pariin kärsivällisesti ja tietoa levittäen.

Kun kandin työ on hyväksytty ja käsitelty asianmukaisesti, linkitän siitä tänne pääkohtia. Muun muassa tietoa, joka koskettaa erilaisten oppijoiden kohtaamista ja luonnossa tapahtuvaan toimintaan liittyviä havaintoja.

Nyt kuitenkin vetäydyn hetkeksi rauhoittumaan Joulun sanoman äärelle. Työt on välillä syytä unohtaa. Ja kannustan samalla kaikkia työn ohessa väitöskirjaa tekeviä jaksamaan. ”Pala kerrallaan se elefanttikin syödään” totesi entinen opettajani vuosia sitten. Vaikka ilman harmaita hiuksia tätä prosessia en ole saanut tehtyä tähän vaiheeseen, ja monia elämän mukanaan tuomia haasteita kuluneisiin vuosiin on liittynyt, niin silti sinnikkyydellä asiat etenevät. Kunhan muistaa välillä olla itselleen myös armollinen, ja hyväksyy, että elämän muut velvoitteet toisinaan katkaisevat tutkimustyön hetkittäin kokonaan.

Levollista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016!

🙂 Maarit

Ps. Koska väitöskirjaprosessini alkaa olla hyvin lopussa, tunnen samalla kiitollisuutta sitä kohtaan, että olen saanut olla tässä mukana. Koulutusjärjestelmämme on antanut minulle tutkijan koulutusta eli kriittisen ja laaja-alaisen ajattelun välineitä monipuolisesti. Kiitollisena toivon voivani hyödyntää minulle annettuja asioita yhteiskuntamme hyödyksi ja sen kehittämiseen monin tavoin.