Tätä blogia ylläpitää liikuntapedagogiikasta väitellyt LitT lehtori-opo-tutkija Maarit Marttila. Sivun yläreunasta löydät navigointiohjeet blogini lukemiseen.

Archive for joulukuu, 2016

Valmistumisen, sisun ja keskeneräisyyden vuosi

15782732_10207809534218363_1992819304_n

Vuosi 2016 on lopuillaan. Mielessä on yhteenvedon aika. Vuotta voisi kuvata valmistumisen vuodeksi. Itselle isoimpana asiana valmistumisia ajatellen oli väitöskirjan loppuunsaattaminen. Työlle, joka vuosia täytti kaiken vapaa-ajan, saattoi laittaa pisteen. Sisukas uurastus tuotti toivotun tuloksen.

Toukokuu 2016 on tuossa prosessissa ikimuistoinen kuukausi. Väitöstilaisuus vastaväittäjänä suuresti arvostamani Kari Uusikylä, kustoksena Hannu Itkonen ja kuulijakunnassa omat tärkeät läheiseni ja työtäni edistäneet ihmiset, jätti muistoja, joihin tulen palaamaan vielä keinutuolissakin. Uskomaton päivä, joka oli täynnä tunteita ja niistä etenkin kiitollisuutta. Nuo muistot antavat voimia arkeen. Niihin on hyvä palata.

Kesäkuussa liikuntatieteiden tohtorin tutkinto valmistui ja elokuussa oli edessä promootio. Vuonna 2011 alkanut tohtorin tutkintoon valmisteleva matkani sai virallisen sinetin vihkimisen muodossa. Olen kiitollinen siitä, miten kotimaani, ohjaajani, läheiseni, olosuhteet ym. ovat tämän mahdollistaneet. Nyt hattu ja miekka koristavat kotona työhuonettani muistuttaen tieteen tekemisen tärkeydestä.

Koska väitöskirjani käsitteli pedagogiikkaa, tarkemmin liikuntapedagogiikkaa, antoi se itselleni opettajana uusia näkökulmia, uutta osaamista työhöni ja lisää ymmärrystä kasvamisesta, opetuksesta, oppimisesta, kasvattamisesta ja pedagogisesta välittämisestä sekä pedagogisesta rakkaudesta. Tärkeimpiä asioita opetuksessa ovat viime kädessä aito kohtaaminen ja välittäminen; jokaisesta opiskelijasta, oppilaasta, ympärillä olevasta ihmisestä…

Vastaväittäjäni puhui väitöstilaisuudessani oppilaiden aidosta välittämisestä ja rakastamisesta. Viisaita sanoja, vuosikymmenten aikana jalostuneita ajatuksia. Ohjenuoria kaikille opettajille ja kasvattajille. Kun aidosti välitämme opetettavistamme, seuraa siitä hyvää. Jollekulle oppilaalle ehkä sitä hänen tarvitsemaansa uskoa tulevaan, minkä avulla hänestä kasvaa aito oma itsensä. Kiitos näistä sanoista, pohdinnoista, ajatuksista! Ne kannattaa säilöä ja pitää niitä omana kompassina ja karttana opetustyössä.

Väitöskirja siis valmistui kaikkine siihen liittyvine koukeroineen. Prosessi on pitkä ja aikaa vievä, mutta kaiken sen 250 opintopisteen arvoinen. Koska tein hyvin käytännönläheisen väitöskirjan, on se ollut samalla erinomainen matka opettajuudessa. Tuossa prosessissa ei kuitenkaan tulla koskaan valmiiksi. Jos opettajana kokisi olevansa valmis, olisi se vaarallista. Maailma muuttuu koko ajan, ja siksi on opetuksessakin seurattava aikaansa, pidettävä jatkuvasti yllä omaa ammattitaitoaan ja oltava valmis kohtaamaan uutta. Näin huolehdimme siitä, että opetamme opiskelijoillemme osaamista, mikä on tulevaisuudessa merkityksellistä.

Vaikka vuotta kuvaa valmistuminen, niin tutkimusintoni ei kadonnut. Tohtorin tutkinto antoi tutkimustyöhön pätevyyden, ja tuota työsarkaa onneksi riittää. Tällä viikolla kirjoitan artikkelin Liito ry:n pyynnöstä ammatillisesta koulutuksesta ja oppimisympäristöistä sekä alan luonnostella artikkelia kehollisuuden kokemuksista luontoliikunnassa. Kaikki tämä on mielenkiintoista, mielekästä ja innostavaa sekä uusia yhteistyökuvioita rakentavaa.

Vuosi 2016 on ollut siis valmistumisen ja sisun vuosi, mutta samalla se on ollut uusien asioiden löytämisen ja näin ollen keskeneräisyyden vuosi. On mukavaa lähteä tutkimaan uusia asioita. On mukavaa edelleen sitoa tutkimustyötä opettajana kehittymiseen. Onni on saada työntää kätensä kyynärpäitä myöden taikinaan, joka on vielä raakaa, muovattavaa, keskeneräistä. On aina yhtä jännittävää kulkea tuon muovautuvan taikinan matkassa ja katsoa, mitä siitä lopulta syntyy.

15740877_10207803614110364_9197976574292400876_n-2

Erittäin onnellista, mielenkiintoista, hyvää ja terveyttä edistävää vuotta 2017 🙂

Edelleen kehittymisestä ja keskeneräisyydestä iloitseva

🙂 Maarit

Yhteistyötä, verkostoitumista

15267654_10207598099132618_3674293334542567633_n

Tällä viikolla kävin hedelmällisiä keskusteluja Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä. Yksikössä on useita tutkimusryhmiä, jotka tekevät mielenkiintoista tutkimustyötä. Oma kiinnostukseni suuntaa koululiikuntaan, oppimiseen, opetukseen, opetussuunnitelmiin, soveltavaan liikuntaan, opetusmenetelmiin, luontoliikuntaan & luontoon & oppimiseen, toiminnallisiin menetelmiin jne. Heidän tutkimusryhmänsä ”Luonto, kulttuuri ja taiteet kasvatuksessa ja opetuksessa” sivuaa omia kiinnostukseni kohteita läheisesti. Ks. lisää tutkimusryhmästä täältä

Tutkimuksen maailmassa on tärkeää verkostoitua ja tehdä yhteistyötä laajasti. Itselleni liikuntatieteet ja kasvatustieteet ovat läheisessä symbioosissa keskenään. Siksi kasvatustieteet ovat luontainen yhteistyökumppani. Jatkossa löytänemme useita yhteisiä tutkimuksen kohteita, jotka hyödyttävät myös omaa arkista työmaailmaani. Palaan tulevaisuudessa siihen, mitä tästä lopulta syntyy.

Kuulin myös, että tällä viikolla on vahvistunut pääpuheenvuorojen pitäjiä Ulos – Ut – Out! Ulkona oppimisen suurtapahtumaan. Mm. Kirsti Lonka on yksi heistä. Ks. tarkemmin täältä. Tapahtuman koko ajan tarkentuvan ohjelman löydät tästä linkistä.

Joulukuun hämäryydestä nauttien, ajatukset kuitenkin tiukasti tulevassa

T: Maarit