Tätä blogia ylläpitää liikuntapedagogiikasta väitellyt LitT lehtori-opo-tutkija Maarit Marttila. Sivun yläreunasta löydät navigointiohjeet blogini lukemiseen.

Archive for huhtikuu, 2017

Mikä auttaa aivoja oppimaan?

Taito2017-konferenssissa oli paljon mielenkiintoista kuultavaa ja opittavaa.

18121067_10208719301321972_4310554705839268488_o

Konferenssin toisen pääpuhujan, psykologi Jan Wikgrenin, esityksen aihe oli ”Mikä auttaa aivoja oppimaan”. Wikgren on yliopistonlehtori Jyväskylän yliopiston Psykologian laitoksella ja Monitieteisessä aivotutkimuskeskuksessa. Peruskoulutukseltaan hän on psykologi ja hänellä on tutkinto myös kognitiotieteessä. Hän on käyttäytymisneurotieteen dosentti ja tutkimuksessaan keskittynyt oppimisen ja muistin hermostolliseen perustaan.  Viime vuosina hän on ollut mukana monitieteisessä tutkimusryhmässä, jossa selvitetään mm. liikunnan vaikutuksia aivojen toimintaan ja oppimiseen.

Liikunnan vaikutuksesta oppimiseen hän kertoi mm. seuraavaa:

On tärkeää pitää huolta omasta kestävyyskunnostaan. Aerobisen kunnon ylläpito suojelee aivoja ikääntymiseen liittyviltä toimintavajauksilta.

Rottakokeiden mukaan vaikuttaa siltä, että huono aerobinen kunto tekee tyhmemmäksi. Lohdullista on kuitenkin, että ei tarvitse olla huippukuntoinen, vaan tavanomainen liikkuja oppii asioita hyvin.

Oppimisen kannalta lisäksi on hyvä huomioida, että muistiinpanot on hyödyllisempää kirjoittaa käsin kuin tietokoneella ym.

18056476_10208719432805259_5393441142933201601_o

18076826_10208719471566228_1540214307752603724_o

Esille nousi myös aivojen rajoitteita. Kun koetamme oppia asioita, on tärkeää keskittyä yhteen asiaan riittävän kauan ja jaksottaa työskentelyä sopivasti. Jaksottaminen ei tarkoita sitä, että välillä selaa esim FB:tä, vaan lepää eli antaa aivoille aikaa prosessoida käsiteltyjä asioita.  Jaksota opiskelua siis aivoja tukevalla tavalla.

Oppimista hyödyttää ihmiskontaktit eli opettajan toiminnalla ja läsnäololla on merkitystä. Verkko-opetus ei pysty korvaamaan osaavan live-opetuksen tehokkuutta.

Kaikki edellä esitetty on mielenkiintoista mietittäessä mihin opetusta kehitetään. Ihmisen aivot muokkautuvat kovin hitaasti. Näin ollen aivojen rajoitteet on otettava huomioon kehityslinjauksissa.

Kun Taito2017-materiaalit julkaistaan verkossa, linkitän ne tänne. Laitan tänne linkin myös konferenssista tehtävään kokotekstijulkaisuun.

Oma esitykseni oli mukavaa pitää. Kohtasin useita luonnossa liikkumisesta ja toiminnallisista menetelmistä kiinnostuneita tahoja, joiden kanssa aiheen jatkokehittely on tarkoituksenmukaista.

Kevätterveisin

Maarit

17991329_10208723228660153_8719532999929289356_o

TAITO2017-konferenssi

17759946_10208554894931915_4428020162527973897_n

SK opetus- ja ohjausmenetelmä sosiaali- ja terveysalalla

Osallistun ensi viikolla Tampereella järjestettävään TAITO2017-konferenssiin teemasessiopuhujana aiheenani ”Elämys- ja seikkailupedagoginen luontoliikunta opetus- ja ohjausmenetelmänä sosiaali- ja terveysalalla”. Esitykseni löydät täältä: Taito 2017, M. Marttila

Konferenssin ohjelma on kokonaisuudessaan todella mielenkiintoinen. Voit katsoa sitä tarkemmin täältä.

Konferenssin järjestäjinä toimivat TAMK Terveys- ja sosiaalipalvelut ja Ammatillinen opettajankoulutus, Tampereen yliopiston lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnat, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri PSHP, Pohjois-Hämeen sairaanhoitajat ry sekä Tampereen Teknillinen yliopisto.

Omassa esityksessäni lähestyn elämys- ja seikkailupedagogiikkaa niin opetusmenetelmänä kuin sosiaali- ja terveysalan töihin sopivana ohjausmenetelmänä. Koska itse olen liikuntapedagogi (ja entinen nuorisotyöntekijä), niin luonnollisesti tarkastelen asioita eniten opetuksen kentällä. Sivuan kuitenkin myös kuntoutusta ja terapiaa. Nuorisotyössä seikkailukasvatus on ollut yksi ohjauksen perusmenetelmistä kautta historian, sillä luontoon on menty retkeilemään ja leireilemään osana nuorisotyötä aina. Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö (EVA) ja MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö sekä Malike ovat puolestaan esimerkkejä tahoista, joissa seikkailukasvatusta hyödynnetään osana hoitoa ja/tai kuntoutusta. Menetelmä on siten levittäytynyt varsin laajalle kentällä, ja eri tahot käyttävät seikkailukasvatusta soveltaen sitä heidän kohderyhmilleen tarkoituksenmukaisilla tavoilla.

Katsotaan, millaisia ajatuksia esitykseni kuulijakunnassa herättää. Palaan asiaan konferenssin jälkeen.

T: Maarit