Tätä blogia ylläpitää liikuntapedagogiikasta väitellyt LitT lehtori-opo-tutkija Maarit Marttila. Sivun yläreunasta löydät navigointiohjeet blogini lukemiseen.

Archive for lokakuu, 2017

Koulutusjohtaminen, miten luodaan hyvä koulu?

dav

Takanani on kaksi mielenkiintoista koulutusjohtamisen lähiopetuspäivää Jyväskylän yliopistolla. Pohdimme päivien aikana mm. indentiteettiä, ammatillista asiantutijuutta, integrativiista oppimista, dialogin merkitystä johtamisessa, ryppään muodostumista ryhmäksi, yhteistoiminnallista oppimista, valmentavaa johtamista, johtamisen pedagogiikan periaatteita sekä tutkivaa kehittämistä.

Kaikki aiheet ovat johtamisen peruskäsitteitä. Peruskäsitteiden avulla alan muodostaa omaa johtajuusfilosofiaani. Tiedän jo ennestään, että yksi peruskivi omassa filosofiassani on käsite ”hyvä koulu”. Hyvä koulu merkitsee itselleni hyvää koulua kaikkien koulussa toimivien näkökulmasta, mutta myös koulun ympärillä olevien tahojen näkökulmasta. Näen, että rehtorin yksi tärkeä tehtävä on aidon kuuntelun, dialogin ja valmentavan johtajuuden avulla mahdollistaa me-hengen muodostuminen. Tärkeitä välineitä tähän ovat yhteiset arvopohdinnat ja keskustelut. Kun koulun perusarvot ovat kaikkien toimijoiden allekirjoittamat, alkavat ne elää käytännön arjessa.

Hyvän koulun käsitteen muuttumista todeksi auttaa mm. praktikum osana opintojamme. Jo kokeneen mentorin ohjauksessa pääsemme syventämään ymmärrystämme ja löytämään ihmisyyden, oikeudentajun ja sydämen läsnäolon merkityksiä rehtorin toiminnassa.

Tällaisin ajatuksin tänään… ja jatkoa tulee tulevan vuoden aikana.

Lumiterveisin Maarit

 

dav

 

 

 

Ulko-opet tutustumassa I Ur och Skur -kouluihin Ruotsissa

dav

Hei lukijat!

Suomen Ladun jäsenyhdistys Ulko-opet ry toteutti tutustumismatkan Ruotsin I Ur och Skur -kouluihin 15.-17.10.2017. Idea matkaan syntyi Suomen Ladun Nina Räikkeen innostamana. Hän oli aiemmin luonut kontaktit Ruotsiin ja käytännössä nähnyt I Ur och Skur -koulujen toimintaa. Jotta Ninan näkemä levittäytyisi laajemmin, päätimme toteuttaa vierailumatkan Tukholman lähellä oleviin kouluihin. Halusimme selvittää, miten Ruotsissa toteutetaan ulko-opetusta, millaisissa oppimisympäristöissä ja olosuhteissa he toimivat ja millaisia heidän koulunsa ovat.

Matkaan lähti neljä suomalaista ulko-opetuksen ja -oppimisen asiantuntijaa: Ulla Myllyniemi, Sanna Jahkola, Gaye Amus ja Maarit Marttila. Matkan tarkoituksena oli tutustua kahteen erilaiseen I Ur  och Skur -kouluun. Maanantain kohteeksi valikoitui yksityinen koulu  I Ur och Skur Utsikten Lidingössä.

Kyseisen koulun rehtorina toimii Harriet Guter, ja koulussa on  opetusta esikouluikäisistä lapsista 6-luokkalaisiin asti. Koulu on Ruotsin  vanhin I Ur och Skur -koulu.

img_20171016_093935.jpg

Kaikkiaan Ruotsissa on tällä hetkellä seitsemän I Ur och Skur -koulua, mutta kohta niitä on kahdeksan, sillä uutta  koulua ollaan juuri perustamassa.

Tiistaina meidän oli aikataulun niin mahdollistaessa tarkoitus tutustua johonkin toiseen I Ur  och Skur -kouluun,  mutta maanantain koulun anti oli niin laaja, että emme kiirehtineet sieltä pois. Tutustuimme Lidingössä myös heidän iltapäivätoimintaansa opetuksen jo päätyttyä. Vierailusta tuli näin erittäin antoisa ja havainnollinen.

Tutustumispäivän aikana jakauduimme kahteen eri ryhmään ja  seurasimme koulun toimintaa eri ikäisten oppilaiden parisssa. Heti aamulla, kun saavuimme paikalle, kiinnitimme huomiota koulun oppimisympäristöihin ja aikuisten määrään.

img_20171016_093328.jpg

Sannan  päällimmäiset tunnelmat  vierailumme jälkeen:

  • Aikuisten ja lasten vuorovaikutuksen määrä oli suuri ja laatu lämminhenkistä.
  • Aikuisilla oli aikaa ja lapset keskittyivät tekemisiinsä intensiivisesti.
  • Opetustuokiot olivat toiminnallisia ja lyhyitä.
  • 5.-6.-luokkalaiset olivat innolla mukana toiminnallisissa tehtävissä.
  • Ryhmäkoot olivat pieniä ja koulussa oli paljon aikuisia.
  • Henkilökunta  oli hakeutunut omasta kiinnostuksesta opettamaan ulko-opetuskouluun ja se  näkyi toiminnassa.
  • Opettajat näyttivät levollisilta, vaikka he touhusivat koko ajan.

Ullan tunnelmat:

  • Toiminta-alueet koulun pihassa  olivat hienot. Tunnelma oli kotoinen, erilaisia oppimisympäristöjä oli paljon ja ulos oli rakennettu myös suoja-alueita sateen sattuessa.
  • Ryhmäkoot olivat pienet.
  • Jokaisella luokalla oli oma ulkoluokkatila, missä he istuivat esim. puupölkyillä piirin muodossa. Tilassa oli myös valkotaulut.
  • Ryhmätöitä tehtiin sujuvasti erikokoisilla ja vaihtelevilla kokoonpanoilla.
  • Ajattelemisen ja perustelemisen taitoja kehitettiin suunnitelmallisesti pienistä oppilaista alkaen.
  • Oppilaita kuunneltiin ja heillä oli tilaa puhua.
  • Lasten ja aikuisten vuorovaikutus oli aitoa ja lämmintä ja luottamus vallitsi heidän välillään.

Gayen tunnelmat:

  • Pienryhmätoiminta, toiminnallisuus ja erittäin suurena asiana ilo näyttäytyivät erinomaisesti koulussa.
  • Aikuisten hyvinvointi, rauhallisuus, aika, aika kulkea paikasta toiseen ja hymy kiinnittivät huomion.
  • Lapset leikkivät ja ilmapiiri oli ihana.
  • Koulu oli kuin iso perhe ja kunnioitus toisia kohtaan välittyi tekemisessä.
  • Pitkät puolen tunnin välitunnit loivat hyvät mahdollisuudet leikille.
  • Luottamus näkyi toiminnassa – turvallinen ilmapiiri.

Maaritin tunnelmat:

  • Koulun rauhallinen  sijainti ja turvallinen ympäristö sekä monipuoliset oppimisympäristöt loivat  jo itsessään hyvät edellytykset liikkumiseen ja toiminnallisuuteen sekä miellyttävään ilmapiiriin, mikä huokui niin oppilaista kuin opettajista ja muusta  henkilökunnasta.
  • Ryhmäkoot olivat pieniä ja aikuisten määrä koulussa oli hämmentävä. Opettajilla oli aikaa  kuunnella ja huomioida jokainen oppilas oppituntien ja välituntien aikana.
  • Koulupäivä rytmittyi tiiviisiin oppitunteihin, jotka käynnistyivät usein toiminnallisesti ulkona ja jatkuivat  sujuvilla siirtymillä sisätiloihin syventämään ulkona viritettyä aihetta, ja niitä seurasi pidemmät väli- ja  ruokatunnit sekä aikaa välipalalle.
  • Koulussa toimi myös iltapäiväkerho, missä työskenteli vapaa-ajanohjaajat.
  • Koulun  ilmapiiriä kuvasi ilo, tekeminen, toiminnallisuus, liikkeen määrä, ulkona oppiminen, välittäminen, aika.
  • Liikkeen määrä koulupäivän aikana oli silmämääräisesti arvioituna suuri.
  • Henkilökunnan työpäivät olivat pitkiä, sillä opettajat tulivat kouluun esim. klo 7.30 ja päivä jatkui yleensä klo 15.30 asti. Päivä sisälsi sekä opetusta että opetuksen väliin sijoitettuja suunnitteluaikoja,  joita oli myös päivän päätteessä.

dav

Taustalla olevat arvot ja koulu lukuina

Koulun kotisivuilla kerrotaan seuraavaa:

Koulu on Ruotsin ensimmäinen I Ur och Skur -koulu, ja vuodesta 1994 lähtien koulussa on toteutettu kokemusperusteista opetusta sekä luokkahuoneessa että sen ulkopuolella. Koulussa uskotaan kokemusperusteiseen oppimiseen, jota toteutetaan ulkona edistäen samalla ulkoilmaelämää. Luonto toimii usein luokkahuoneena. Koulun luokkakokoot ovat pieniä, jolloin lapset voivat oppia mahdollisimman paljon taitoja, joita tarvitaan nykypäivän yhteiskunnassa.

Koulun toiminta pohjautuu seuraavien arvojen ympärille:

”Upplevelsebaserat lärande och medvetet ledarskap

Vi vill att våra elever ska uppleva och lära med alla sinnen och därför prövar vi alltid att lägga undervisningen i dess naturliga miljö eller kulturlandskap. Till vår hjälp har vi den fantastiska naturen runt omkring oss, vilken vi kan studera, men det kan lika väl handla om att göra ett studiebesök i en kyrka, på en arbetsplats eller på ett museum. Ett upplevelsebaserat lärande handlar också mycket om att skapa och återskapa, vi spelar teater, bygger och målar och har alltid ett miljövänligt tänk i bakhuvudet. Alla som arbetar hos oss bedriver ett medvetet ledarskap där vi är med barnen i all deras utveckling.

Utomhuspedagogik och friluftsliv

Vi vet genom forskning att barn som rör sig mår bra och barn som mår bra lär sig bättre. Rörelse är därför ett viktigt inslag i vår skoldag. Vi har många utedagar, både i skog och mark, men även på skridskobanan och i skidspåret. Vi ser därmed till att skapa rörelse där vi integrerar undervisning. På så sätt skapar vi dagligen en trygg undervisning i en kreativ miljö som ger eleverna en god självkänsla och utvecklar dem till trygga, ansvartagande och miljömedvetna individer. Vi tror också att barn som får lära sig att vara i naturen kommer att uppskatta den i framtiden och ha en större förståelse för en hållbar utveckling.”

Koulussa siis toteutetaan kokemuksellista oppimista ja opitaan ulkona liikkuen ja toimien asiantuntijuuteen nojaten. Päivän aikana näimme kaiken tämän olevan aito osa koulun toimintaa. Myös oppilaiden kunnioittava kohtaaminen näyttäytyi osana koulupäivää hyvin selvästi.

Kotisivujen mukaan:

Esikoulussa on 52 lasta ja 12 opettajaa sekä kokki.

Koulussa on 110 oppilasta ja 7 opettajaa.

Iltapäiväkerhossa on 76 ilmoittautunutta lasta ja 5 vapaa-ajanohjaajaa.

Vapaa-ajan kerhoissa (10-12-vuotiaat) on 35 oppilasta ja 2 vapaa-ajanohjaajaa.

Koulussa on myös erityisopettaja ja oma kokki sekä muita asiantuntijoita, kuten terveydenhoitajan palvelut.
_______________________________

Lapset ovat koulussa koko päivän. Kun opetus loppuu, iltapäiväkerhot ja vapaa-ajankerhot käynnistyvät.

Havaintojamme yleisesti:

Myös vanhimmat oppilaat olivat välituntisin toiminnallisia. He leikkivät kuten nuoremmatkin oppilaat. Henkilökunnan ja oppilaiden välinen luottamus ja yhteys näyttäytyivät luontevana kommunikointina. Lapset tiesivät, että heistä välitetään.

Oppilaat jaksoivat oppitunneilla odottaa vuoroaan, meteliä ei ollut ja kun koulu muodostui useista pienistä rakennuksista ja ulos rakennetuista jokaisen luokan omista toimintapisteistä, oli ilmapiiri rauhallinen ja levollinen.

Pienten oppilaiden ruokailun keskellä pidettiin viiden minuutin hiljaisuus. Niin pienet kuin isommat oppilaat auttoivat pöytien kattamisessa. He olivat siten mukana kokonaisvaltaisesti koulun eri tehtävissä.

sdr

Meistä jokaisen huomio kiinnittyi siihen, että koulussa panostettiin henkilökunnan määrään. Suurin luokkakoko oli 16 oppilasta, ja jokaisessa luokassa oli opettajan lisäksi avustaja. Rakennukset eivät olleet suuria. Rehtori kertoi, että hän voi päättää mihin koululle ohjattavat rahat käytetään ja hän haluaa rahat käytettävän nimen omaan opetukseen.

Kuvassa on opettajan työpöytä luokkatilassa ja esimerkki siitä, miten hyllyjä oli rakennettu vanhoista suksista niin sisällä kuin ulkona.

Koulupäivän sisältöjä:

Koulupäivät on usein rakennettu siten, että ulkoa siirrytään sujuvasti sisälle, missä ulkona aloitettuja aiheita syvennetään. Kouluviikkoon sisältyy myös kokonaan ulkona toteutettavia koulupäiviä. Oppilaat ja opettajat kertoivat, miten he myös laittavat ruokaa ulkona. Tutustumispäivänämme, vaikka se ei ollut kokonaan ulkona toteutettava päivä, välinpala syötiin ulkona.

Sanna ja Maarit seurasivat päivän aikana isompien oppilaiden toimintaa ja opetusta. Ohessa kuvausta opetuksesta: Mm. 11-vuotiaiden oppilaiden englannin tunti käynnistyi ulkona, missä piiriin kokoontuen keskusteltiin tulevista sisällöistä englanniksi. Alkuohjeiden jälkeen 12 oppilaan ryhmä jaettiin kahtia ja toisen pienryhmän kanssa työskenteli ryhmän opettaja, toisen avustaja. Molemmat pienryhmät tekivät saman tehtävän. Pienryhmissä opettaja antoi tehtäväksi hakea pihapiiristä jonkin esineen (aikaa minuutti). Tämän jälkeen kokoonnuttiin uudelleen piiriin. Esinettä ei saanut näyttää muille, vaan se piti kuvata englanniksi. Toiset koettivat kuvauksen perusteella arvata, mikä esine oli. Kaikki kertoivat vuorollaan esineestään. Kun kierros oli valmis, haettiin uusi esine.

Huomioimme, miten oppilaat puhuivat rohkeasti englantia ja toimintaa kuvasti ilo sekä puheen määrä.

Tämän jälkeen molemmat pienryhmät siirtyivät sisälle. Avustaja siirtyi toisen luokan tunneille, opettaja jatkoi 12 oppilaan kanssa. Oppilaat alkoivat itsenäisesti kirjoittaa englannin kertomuksiaan ensin käsin vihkoon ja sen jälkeen tietokoneilla samalla oikolukien. Kun tehtävä valmistui, sai hakea englanninkielisen romaanin luettavaksi. Lukemisen ohessa opettaja toi oppilaille välipalaksi omenan. Lukeminen jatkui omenaa syöden. Jokainen sai hakea mieleisensä paikan lukutehtävään. Yksi oppilas oli rakentanut pesän ikkunalaudalle, toinen puolestaan makasi matolla lattialla jne. Työskentelyn aikana taustalla soi rauhallinen musiikki.

Ilman erillistä välituntia oppilaat siirtyivät uudelleen ulos, missä heitä odotti toinen opettaja. Toinen opettaja oli englannin tuntien aikana valmistellut matematiikan tehtäviä ulos. Mukana oli jälleen avustaja.

Matematiikan tehtävät tehtiin pareittain. Tehtäviä oli sijoiteltuna ympäri koulun pihaa. Jokainen pari lähti juosten etsimään tehtäviä. Kun he löysivät tehtäväpisteen, he ratkaisivat sen ja kävivät tehtävä kerrallaan tarkistamassa vastauksen opettajalta tai avustajalta. Suoritettu tehtävä merkittiin rastilla tehtäväkorttiin.

Liikkeen määrä tehtävässä oli ilahduttava. Oppilaat juoksivat ympäri pihaa etsien tehtäviä. Samaan aikaan 6-luokkalaiset opiskelivat myös matematiikkaa ulkona. Heidän aiheenaan oli jakolaskut, joita he harjoittelivat muodostamalla jakokulman maahan selinmakuulle mennen numerolappuja hyödyntäen. Jokaisella oppilaalla oli ulkoiluun sopivat vaatteet, eikä kura tai kosteus näin haitannut.

Kun katselimme luokkatiloissa oppilaiden lukujärjestyksiä, huomasimme, että oppilailla oli viikko-ohjelmat, joihin oli kirjattu ylös tavoitteet. Näin oppilaille muodostui selkeä käsitys, mitä kohti he oppimistaan suuntaavat.

Oppimisympäristöjä:

Opetus toteutettiin sujuvasti vuorotellen ulkona ja sisällä. Koulun pihapiiri oli turvallinen, monipuolinen ja täynnä kivoja yksityiskohtia, jotka innostivat liikkumaan. Koulun pihasta oli kävelymatkan päässä myös ”Rakkauden saari” tulipaikkoineen ja laavu. Näissä oppilaat kävivät säännöllisesti opiskelemassa. Matkaa molempiin kohteisiin oli noin 15 minuutin kävely.

Liikkumisen näkökulmasta koulun ympäristö ja lähialueet innostivat liikkumaan. Koulun rehtori kertoi, että koululiikunta toteutetaan ulkona, mutta kymmenen kertaa vuodessa käydään sisällä liikkumassa. Sisätiloissa tehdään asioita, joita ei ulkona oikein voi tehdä, kuten telinevoimistellaan sekä pelataan sisäpallopelejä.

Muuten koululiikuntaan kuuluu mm. melontaa, kiipeilyä, luontoparkouria, luistelua, retkiluistelua, retkeilyä, pihapelejä jne. opetussuunnitelman mukaisesti. Vierailumme aikana pihapiiriin rakennettiin lähiliikuntapisteitä, joita alettiin heti hyödyntää välitunneilla ja myöhemmin myös liikuntatunneilla.

Oppimateriaaleja:

Koska opetusta toteutettiin sekä ulkona että sisällä, oli vuosien aikana valmistettu oppimateriaaleja, jotka kestivät sateen ja uudelleen käytön. Kuvissa on joitain esimerkkejä materiaaleista.

Tulevat koulutukset:

Jotta tutustumismatkamme ei jää ainoastaan neljän osallistujan hyödyksi, järjestää Ulko-opet kaksi koulutustilaisuutta näkemästämme ja kokemastamme. Ohessa niistä tietoa:

Sanna ja Ulla kouluttavat la 11.11. klo 14.00-16.30 aiheesta Suomen Ladun toimistolla Pasilassa.

Sanna ja Gaye kouluttavat ma 13.11. klo 17.30-19.30 myös Suomen Ladun toimistolla.

Koulutusten sisällöt ovat toiminallisia I Ur och Skur -koulujen hengen mukaisesti. 13.11. koulutus voidaan toteuttaa myös englanniksi. Koulutuksissa pohditaan myös sitä, miten I Ur och Skur -koulujen hyviä käytänteitä voitaisiin toteuttaa omassa opetuksessa.

Lisätietoa koulutuksista Ulko-opet ry:n FB-sivustolla.

dav

Iloisin terveisin, kirjoituksen koonnut Maarit

 

Elämys- ja seikkailupedagoginen luontoliikunta opetus- ja ohjausmenetelmänä sosiaali- ja terveysalalla

Ohessa luettavaksi viime keväänä kirjoittamani artikkeli Taito2017 -konferessin kokotekstijulkaisuun

Lähestyn tuossa elämys- ja seikkailupedagogista luontoliikuntaa nimen omaan sosiaali- ja terveysalan opetuksessa, mutta myös ammattilaisten käyttämänä menetelmänä omassa työssään.

Koko Tamkin julkaisu sisältää paljon hienoja oivalluksia sosiaali- ja terveysalan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.

22218299_10209952120461680_7418448671794903309_o

T: Maarit