Tätä blogia ylläpitää liikuntapedagogiikasta väitellyt LitT lehtori-opo-tutkija Maarit Marttila. Sivun yläreunasta löydät navigointiohjeet blogini lukemiseen.

Vuosi sitten kukaan ei tiennyt, mitä kohtaamme seuraavan 12 kuukauden aikana. Emme tienneet koronasta ja sen mukanaan tuomista ongelmista. Maaliskuussa 2020 koko maailma kuitenkin pysähtyi. Elämäämme oli tullut kutsumaton ja ei toivottu vieras; virus, joka rajoitti kaikkien olemista ja tekemistä sekä tuotti paljon inhimillistä kärsimystä. Monet menettivät läheisiään, etenkin eteläisessä Euroopassa jne., ja meillä Suomessakin todella monet menettivät työnsä tai ainakin tavalla tai toisella sai ja saa tuntea koronan mukanaan tuomia ongelmia töissään, opinnoissaan, harrastuksissaan, perhe-elämässään, ihmissuhteissaan jne. Hoitohenkilökunta on ollut kovilla. Pelko, suuri työmäärä ja epävarmuus sekä huoli läheisistä olivat astuneet osaksi elämäämme koronan myötä.

Onneksi rokote tuo meille uutta toivoa. Kun vielä jaksamme, kun vielä toimimme vastuullisesti, niin ensi syksynä kenties elämä on hieman tavanomaisempaa. Voimme tavata isovanhempiamme ilman huolta tartunnasta ja elää muutenkin hieman vapaammin kuin mitä nyt teemme. Toivottavasti tuleva vuosi 2021 on toivon ja paremman elämän vuosi. Vuosi, jolloin koko ihmiskunta voi huokaista ja iloita yhdessä läheistensä kanssa. Tätä nyt todella toivomme uudelta vuodelta. Parempaa tulevaa.

Omassa työssäni korona toi mukanaan paljon lisätyötä. Vaikka monet opiskelijat ovat suoriutuneet etäilyistä ja verkko-opetuksesta hienosti, niin kaikilla asiat eivät ole niin. Niinpä olen järjestänyt osaltani suuren määrän opintojen rästipajoja korjaamaan etäilyn tuottamia puutteita eri oppiaineissa. Olen opastanut pika-aikataululla sijaisia ja uusia ihmisiä töihinsä sekä etsinyt opetukseen muita ratkaisuja, kun karanteenit ym. ovat aiheuttaneet ylimääräistä työtä. Opetusta on syksyn ajan totetutettu uusilla tavoilla ja toteutuksilla, jotta olemme voineet vähentää tartuntariskiä. Näiden yleiset järjestelyt ovat vieneet aikaa. Lisäksi olen ollut huolissani ihmisten yleisestä jaksamisesta. Ja samalla miettinyt säilynkö itse terveenä, kun opetan kolmessa toimipisteessä ja kohtaan valtavan määrän ihmisiä työpäivieni aikana, aivan samoin kuin tekevät myös monet yhteisten aineiden opettajakollegani.

Mutta olemme selvinneet tähän asti. Jaksamme edelleen myös vuonna 2021.

Tämä kulunut vuosi on ollut erittäin työntäyteinen. Jälleen kerran. Mutta on tähän vuoteen mahtunut muutakin kuin päätyötäni. Tosin aivan liian vähän.

Suomen Ladun hallituksessa sopeuduimme koronan aiheuttamiin muutoksiin pika-aikataululla. Ihmiset siirtyivät ulos liikkumaan, kun sisäliikuntatiloja suljettiin. On ollut ilo nähdä nuoria ja perheitä maastossa liikkumassa yhdessä. Korona toi mukanaan siis myös jotain hyvää. Suomen Latu tarjosi mm. tietoa retkeilykohteista ja -reiteistä ihmisille, joille luonnossa liikkuminen oli uutta ja he tietoa janosivat. Luontoliikunnan on löytänyt suuri määrä uusia ihmisiä 🙂

Tiedemaailmassa ehdin tehdä suunnitelman mukaisesti kuukauden tutkimustyötä Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa. Kuin ihmeen kaupalla saimme toteutettua kauan suunnitellun leirikoulun Nuorisokeskus Marttisissa ja kerättyä valtavasti aineistoa kuluneen vuoden aikana tueksi toimintatutkimuksellemme.

Kasvatustieteen päivillä Helsingissä oli tänäkin vuonna teemaryhmä ”Luonto- ja seikkailukasvatus; kohti hyvinvointia ja kestävää kasvua (Arja Kaasinen (Helsingin yliopisto), Päivi Virtanen (Helsingin yliopisto) ja Maarit Marttila (Tampereen seudun ammattiopisto Tredu).

Teemaryhmän abstraktit löydät täältä sivulta 123 alkaen. Esitykset herättivät paljon keskustelua, joten lämmin suositus abstrakteihin tutustumiseen. Mm. Puhakan ja Heinosen kirjoitus käsittelee seikkailupedagogisen toiminnan vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja kasvukokemuksiin ja Kaasisen ja Kervisen maasto-opetuksen toteutusta etäopetuksena. Mukana on myös kaksi muuta abstraktia: Hilander ja Kesler & Kärnä. Hilander pohtii miten analysoida varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ympäristöpiirustuksia ja Kesler ja Kärnä oppilaskeskeisyyden ilmenemistä tutkivan oppimisen syklin opetustuokioissa.

Vuonna 2021 Kasvatustieteen päivät ovat Jyväskylässä, omassa kotiyliopistossani. Toivottavasti saamme sinne jälleen teemaryhmän luonto- ja seikkailukasvatuksen ympärille ja teemaryhmään oivallisia esityksiä.

Vuoteen 2020 ajoittui myös Karppisen, Marttilan ja Saaranen-Kauppisen toimittaman kirjan ”Seikkailukasvatusta Suomessa / Outdoor Adventure Education in Finland” julkaisu. Nyt kirjaa on saatavilla myös paperikirjana verkkojulkaisun lisänä. Löydät tästä lisätietoa täältä

Enempää en vuoden aikana kyennyt tekemään tieteen parissa. Aikani ei vain riittänyt. Ehkä tuleva vuosi on armollisempi työelämässä, ja vapaa-aikaa jää enemmän tieteen harjoittamiseen. Näin toivon.

Kaikesta huolimatta ja ehkä juuri siksi parempaa ja onnellista vuotta 2021! Kiitos tieteelle, että osaavat ihmiset ovat tehneet hartiavoimin töitä koronan selättämiseksi ja hoitohenkilökunnalle, että olette jaksaneet. Jaksetaan me kaikki muutkin edelleen!

T: Maarit

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: